Joululaulutuokio - 10 yötä jouluun

TONTTUPARAATI

Jo pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu

ja nenäliina taitettu on takataskuun laitettu.

On Tonttulassa niin ahkerassa näin tapa kerran vuodessa,

kun joulukiireen tuodessa myös juhlamielen tuo.

Hyörinä, pyörinä taukoaa jo itse Joulupukki

ratsastaakatsastaa joukkoaan.

Rivi tontunpartojen suora on valkoinen

Tonttujoukko huomio ja katse oikeaan!

Joulupukki komentaa jo pulkat pakkaamaan.

Kiire jo on, kiire jo on!

Parrat vilkkaa. Valjastaa jo porot saa!

Heijaa! Kuormatkaa ja sitokaa! Heijaa!

Poroa tuhatkunta pärskii ja kuopii lunta.

Selvä on nyt matkaan vain! Heijaa!

Rinnakkain ja kaksittain! Heijaa!

Työt lähtöhetken, tie pitkän retken käy

aikataulujen tahtiin täsmälleen.

Yhä vie sama tie, ajo tuiskuna käy,

yhä kulkuset kilkattaa.

Peninkulmat jo jäävät taa, porot lahjoja kuljettaa.

Nopeaan läpi haan, yli metsän ja maan, läpi yön,

yli kukkulavyön nyt kiiruhtaa tontut saa lahjoja pulkassaan.

Näin tonttu-ukkojen joukot Korvatunturiltaan

saapuvat lahjoja tuomaan tummaan jouluiltaan.

Kun valot kuusen loistaa, tonttu jo kolkuttaa.

Tähtien valoa, hyvyyttä jaloa,

lämmintä hymyä lahjaksensa kiltit lapset saa.


JOULUMAA

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy.

Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.

Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa.

Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta

Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.

Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,

Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista,

Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.

Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan,

Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta.

Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.

Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,

Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä,

mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.

Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha,

Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta.

Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.

Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,

Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!


JOULUKIRKKOON

Kello löi jo viisi, lapset herätkää!

Juhani ja Liisi – muuten matka jää.

Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa!

Lämmin karhuntalja reessä odottaa.

Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.

Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.

Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.

Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille!

Mäenrinteen alla talo törröttää, joka ikkunalla kaksi kynttilää.

Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois!

Tällä kirkkotiellä aina olla vois!


NO ONKOS TULLUT KESÄ

No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle?

:;: Ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille? :;:

Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan.

:;: Pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan. :;:

Ja vanhakin nyt nuortuu, kuin lapsi leikkimään.

:;: Ja koukkuselkä suortuu, niin kaikk' on mielissään. :;:

Ja hyvä lämmin, hellä, on mieli jokaisen.

:;: Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen! :;:


SYDÄMEENI JOULUN TEEN

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen

ja sanaton on sydämeni kieli.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen

ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

Näin sydämeeni joulun teen

ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

Näin sydämeeni joulun teen

ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,

kuin yhtä puhdas itse olla voisin.

Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa,

kuin harras sävel sisälläni soisi.

Näin sydämeeni joulun teen

ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

Näin sydämeeni joulun teen

ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään.

Kuin oisin osa suurta kaikkeutta.

Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,

vaan mieleni on täynnä kirkkautta.

Näin sydämeeni joulun teen

ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

Näin sydämeeni joulun teen

ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.


VARPUNEN JOULUAAMUNA

Lumi on jo peittänyt kukat laaksoseessa.

Järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa.

Varpunen pienoinen syönyt kesä einehen.

Järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa.

Pienen pirtin porailla oli tyttö-kulta.

Tule varpu riemulla ota siemen multa.

Joulu on koditon Varpuseni onneton.

Tule tänne riemulla ota siemen multa.

Tytön luo nyt riemuiten lensi varpu-kulta.

Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.

Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.

Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.

En mä ole lapseni lintu tästä maasta.

Olen sinun veljesi tulin taivaahasta.

Siemenen pienoisen jonka annoit köyhälle.

Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.

Siemenen pienoisen jonka annoit köyhälle.

Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.


JOULUPUU ON RAKENNETTU

Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.

Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.

Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti.

Ympärillä lapsukaiset, laulelevat sulosti.

Kiitos sulle Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme,

kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.


NISSEPOLKKA

On villiä, melskettä, helinää helskettä pienten tiukujen,

on korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten,

ja tähtöset tuikkivat lyhtyinä kilpaa noin hangelle loistaen,

kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa, arvannet kai sen.

Kas, nythän on joulu ja nythän on joulu ja nythän on joulu taas,

ja metsän pikkuväki juhlii, kun on rauha maas.

Jo valmiina riihellä tonttujen keittämä joulupuuro on,

ja kaikki saapuu piiloistansa joulun viettohon.

Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät puppeli jupsis.

Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa viulut.

Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.

Kaikki vain joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!

Myös Musti ja mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet,

ja Pupulan kiltit ja pienoiset piltit on leikit jättäneet.

Nuo tähtien lyhdyt ne paikalle kutsuvat polkua valaisten,

on Nallekin noussut maistamaan nyt puuroa tonttujen.

Nyt läävästä saapuvat Nisset ja Nassut apilanlehti suus,

on hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus.

Voisilmässä puuron ne itseään peilaa ja viiksiä vääntelee,

ja varpusrouvat tyytyväiset oksilla ääntelee.

Hupsis tupsis Nisset ja Nassut, nyt polkassa nousevat käpälät ja tassut.

Musti ja Mirri ja Pupu sekä Nalle, pienet on vaarassa jäädä alle.

Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli,

Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!


KULKUSET

Lunta tulvillaan on raikas talvisää.

Ei liinakkommekaan, nyt enää talliin jää.

Sen kohta valjastan reen pienen etehen,

ja sitten joutuin matkahan me käymme riemuiten.

Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.

Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.

Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!

Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.

On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa.

Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.

Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.

Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.

Toiseen maailmaan tää retki meidät vie,

niin puhtaan valkeaan käy liinakkomme tie.

Taas tuulen huminaa nyt puiden latvat soi.

En retkeämme unhoittaa kai milloinkaan mä voi.

Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.

Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee.

Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!

Lumi alla jalasten se laulaa lauluaan.

On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa.

Nyt liinakkomme kiitää ja valkoinen on maa.

Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee.

Talven valkohiutaleet ne kilvan leijailee


PETTERI PUNAKUONO

Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan

ja Punahilkan ja sudenkin harmaan,

mutta poro tää sulta usein unhoon jää.

Petteri Punakuono oli poro nimeltään,

ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään.

Haukkuivat toiset illoin, majakaksi pilkaten.

Tuosta vain saikin silloin joulupukki aattehen:

:;: Aattoilta pitkä on, taival valoton

Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään!

Petteri siitä asti pulkkaa pukin kiskoen

johtaa sen riemuisasti luokse lasten kilttien. :;:


KUN JOULUPUKKI SUUKON SAI

Joulupukki lahjat jo toi,

pikku Jukka vielä vaan ei unta saada voi.

Kas, painaa hänen mieltään nyt niin suuri salaisuus.

Ei hillitä voi kieltään, vaan saa kuulla nalle uus

:;: Voi, kun hassua mä nähdä sain, äsken kun mä karamellin hain.

Mä hiivin saliin päin, oven rakoon salaa jäin,

kun äidin kanssa Joulupukin juttelevan näin.

Ja kuinka hassusti se sattuikaan Joulupukin partaan valkeaan!

Voi, mikä nauru syntyiskään jos isi sais tietää tään,

että Joulupukki suukon sai. :;:


VALKEA JOULU

Ei lapsi Pohjolan milloinkaan voi joulua unhoittaa,

se keskellä talven jään suo suloista lämpöään.

Hän vaikka vierailla mailla lie, niin aina Pohjolaan aatos vie.

Taas valkeata joulua keskellä suurten hankien muistan

joulun aikaan se kuinka saikaan mun taas taakse vuosien!

Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain,

sillä hangen hohteessa vain joulurauhan tunnen rinnassain.

I’m dreaming of a white Christmas just like the ones I used to know,

where the treetops glisten and children listen to hear sleigh bells in the snow.

I’m dreaming of a white Christmas with every Christmas card I write.

May your days be merry and bright, and may all your Christmases be white.


MAA ON NIIN KAUNIS

Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie.

Maailman kautta kuljemme laulain,taivasta kohti matka vie.

Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.

Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan.

Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi:

Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.


Nopea toimitus
Lahjakortti
Kivijalkamyymälä
Ota yhteyttä
© Ihan Itse
Loading...